Ekovillan puhallusvillaajat tulivat tontille sovitusti torstaiaamuna ja tarkistivat paikat ja kävivät saman tien hommiin. Tällä kertaa paikalle saapunut puhaltaja ei pitänyt kattoa mahdottomana ja homma polkaistiin käyntiin. Asentaja tuumasi, että koko katto puhalletaan ullakolta kattotuolien väliin kiipeämällä, eikä SPU-levyjä siis tarvinnut harjalta irroitella tai telineillä kiipeillä. Päinvastoin haluttiin että katto ummistetaan heti että kestää villan painon. Noin, nyt homma eteni niin kuin pitikin.
Puhaltaminen kesti lopulta noin kolme tuntia, eikä ongelmia ole minun korviini kantautunut. Talossa saatiin vihdoin pysymään lämpö pienemmillä kilowateilla. Kyllä oli kiva fiilis kun sai katon lämpimäksi ja Ekovillan möykän ja jossittelun loppumaan. Tontilla oli nyt toisella yrityskerralla kahden eri Ekovillan asennusporukan väkeä ja hyvä niin. Etelä-Karjalan Ekovillapomolle tästä ei keikasta sulkaa hattuun anneta, mutta villat on katossa ja se on pääasia!
Tässä edistystä kuvin. (Yksi kamera on hukassa, joten kuvia on vähänlaisesti ja nekin kännykällä. Lisäilen kuvia kunhan kamera tulee piilostaan)
 |
| Alatason huoneet. Edessä keskellä wc, oikealla tuulikaappi, oikealla takanurkassa äänieristetty makuuhuone ja takavasemmalla työhuone. |
 |
| Katon koolaukset vihdoin kokonaan paikallaan ja spu-levyt kiinnitetty tiiviisti paikalleen. |
Mutta.. ei eristämisongelmat oikeasti vielä loppuneet. Huomasimme että lattiakoron nousukohdassa talon ja elementin rajasta ja muuria pitkin tulee taloon kylmää. Harkot on eristetty "sisäkehiä" myöten, eli ylätason ja alatason muureja vasten laitettiin 10 cm styroxia ennen täyttöjä, mutta nousukohdassa on harkon leveydeltä eristämätön kohta. Jos joku lukee tätä joka on vastaavan rakenteen (yksi kerroksinen, kaksi tasoinen talo) tehnyt, haluaisin mieluusti kuulla miten ko. kohta on teillä tehty. Eristetty harkkohan olisi pienentänyt kylmäsiltaa, mutta ei poistanut sitä kokonaan.
Meillä tämä eristetään jälkikäteen piikkaamalla ja leikkaamalla muuriin lovi metrin matkalta. Seinästä otetaan ensin kipsilevy ja spu eriste pois jotta päästään lähemmäs ulkopintaa. Eristeeksi uretaania ja seinä kiinni.
 |
| Radonkermiä ja harkkoa pitkin hiipii kylmää tupaan. Kylmän ja lämpimän kohdatessa kosteus tiivistyy. Tämä kohta piikataan auki ja eristetään. |
Näin siis tällä viikolla. Talon ilme muuttui merkittävästi kun jako piirtyi lattioille. Ihan pian meillä on jo talossa huoneita. Pitääkö kohta jo haalia muuttolaatikoita? :)
Mukavaa valoistuvaa talvea kaikille!
Peso
Heip! Hyvä että puhallusvillaasia ratkesi, asioilla on tapana selvitä kun niitä ensin vähän kiroaa ja pähkäilee.
VastaaPoistaTod.näk kylmä tulee kermin ja elementin välistä. Urtsia liitokseen niin loppuu hohkaus.
Uretaani ei yksin riitä ilma/höyrysuluksi vaan se alumiini pitäs limittää lattian kanssa jotenkin? Mites se noissa kohdissa on toteutettu..
Morjens! Puhallusvillat meni tosiaan katolle muutamassa tunnissa kun hommaan ryhtyivät. Ei onglmia ja hyvä niin.
VastaaPoistaEi meillä alumiini ja lattia ole missään limitetty.. (iik) Radonkermi on betonivalun alla ja elementin ja lattian rajassa on elementin SPU-eristettä vasten kipsilevyn alareunan alla vielä toinen SPU-eritelevykaistale ja urtsaa.. mutta ei taida olla alumiiniteippiä.. Tämä komeus siis valun alla, että sinne ei enää voi lisätä mitään. Mutta olen itse ajatellut että urtsa riittää ilmasuluksi. Näin esim ikkunoiden ympärillä ennen vanhaan.
SPU-eriste sitä mallia joka on molemmin puolin aluminilla "päällystetty".
VastaaPoistaVaikee sanoa kun ei näe kuvia. Yleinen tapa on tiivistää pelkällä uretaanilla, suositeltavampi olis kitata tai teipata vielä lisäksi. Ikkunoiden ja ovien liittämiseen löytyy myös valmiita tuotteita. esim. tiivistalo.fi myy. Talotoimittajalta vois kans kysäistä, ne on varmasti näitä asioita joutuneet funtsailemaan.
VastaaPoistaMeillähän on kyllä ikkunat ja ovet tehtaalla tiivistetty ihan nykyaikaisesti onneksi. Siellä on joku ilmansulkukangas..
VastaaPoistatarkoitin että ennen vanhaan ikkunat kai tiivistettiin pelkällä urtsalla vaan paikoilleen. Listat kun ottaa ikkunan ympäriltä pois niin urtsavaahtoa löytyy. Ovet samallalailla. Tämä siis kyllä talossa jossa ei ollut molempiin suuntiin koneellinen ilmanvaihto.
Ok, se tiivistyskangas noissa ikkunoissa on hyvä. Se on tod.näk just tuon tiivistalo.fi:n tuotteita. Tiiveyteen kannattaa oikeesti panostaa, se on sellanen asia mitä timpurit herkästi ylenkatsoo. "Ei ole ennenkään tarvinu, ni ei tarvi nytkään.."
VastaaPoistaIlmavuodoissa piilee aina kosteusvaurion riski. Tuntuu äkkiseltään ajateltuna vähäpätöiseltä, mutta pitkällä aikavälillä voi tehdä isoa vahinkoa.
Joo, saattaisi olla juuri sieltä tuo pro clima CONTEGA SL, mutta pitää vielä tarkistaa raksalla, jos se jostain vielä näkyy..
VastaaPoistaLattiakoron muutoskohdissa pystynousujen tiiveys mua huolettaa eniten.. mutta näillä tehtavillä korjauksilla saadaan nekin varmasti hyväksi. Vieläkin kaipaisin vastaavan rakenteen tehneiden kommentteja.
Talotehtaalta neuvoivat laittamaan elementtiseinään kipsilevyn alle/ SPU-levyn päälle vielä toisen SPU-levyn. Se ei kyllä varsinaisesti ongelman ydintä poista, vaikka saattaa harkkoa hiukan lämmittääkin. Suunnitelmassa siis yhä kuitenkin seinän avaus ja katkon teko mahdollisimman kauas sisärakenteista.
Juu, Contega Sl näytti olevan.
VastaaPoistaTerve,
VastaaPoistameillä aivan sama ongelma. Yksi taho kehotti laittamaan kipsilevyjen alle lisäeristyksen kylmän tunnun häviämiseksi...olisiko ollut juuri tuota spu-levyä ja toinen taho neuvoi kehoitti piikkaamaan loven harkkoihin ja laittamalla samaa levyä tai uretaania loveen.
Eli te siis teitte metrin uran pystysuunnassa ja täytitte love uretaanilla? Teittekä kuinka leveän uran ja oliko ura syvyydeltään harkon keskikohtaan saakka? Oletteko saaneet mitään kautta vastausta, mikä olisi ollut "oikein" tapa korjata tuo asia?
Voi harmi kun huomaan kommenttisi vasta nyt! Vastaava mestarimme oli vahvasti sitä mieltä että harkkoon piikataan (muistaakseni poravasaralla, ei siis millään sen järeämmällä) koko korkeudelta roilo ja täytetään se uretaanilla. Muuten itse ongelmaa ei saataisi poistettua. Olimme samaa mieltä, emmekä parempia ehdotuksiakaan ole saaneet. Talotehtaan ratkaisu tuntui paikan liimaamiselta. Näissä asoioissa ainoa tapa on ottaa varman päälle, jälkikäteen korjaaminen on hiton paljon hankalampaa.
VastaaPoistaMeillä siis roilottiin noin 90 cm matkalla ura noin harkon puoliväliin saakka. Harkkojen tukiraudoituksia nurkissa varottiin irroittamasta. Sitten uretaanivaahtoa roilon täydeltä. Uretaanilevyä en suosittele, sillä sitä ei saa kovin tiiviisti. Miten te ratkaisitte ongelman? Onko muita joilla sama ongelma?
Kiitos vastauksesta. Meillä tuo korjaus on edelleen tekemättä ja tuo ongelma siis huomattiin vasta vuosia rakentamisen jälkeen. Emme ole rakennuttaneet taloa. Tuo täytyisi nyt jälkikäteen korjata parhaalla mahdollisella tavalla. Nurkka on talvisin luonnollisesti melkoisen kylmä, mutta kun tuota optimaalisinta korjaustapaa selvittelemme vieläkin, siksi korjaus viivästynyt.
VastaaPoistaTerve taas, kiitos kun kommentoit uudestaan ja kiva että vastaukseni tavoitti sinut vielä. Meillä tehty lämpömittaukset talosta korjauksen jälkeen eikä niissä lämpövuotoa enää näkynyt. Tämä tapa näyttäisi siis toimivan. Minä haluaisin kyllä tietää millaisia ratkaisuja muut ovat tehneet ja onko ollut ongelmia. Tulethan Anonyymi kertomaan mihin päädytte. Suosittelen ettette ensi kesää pidemmälle odottele, ettei kostuvat rakenteet homehdu. Meillä roilottiin kaksi nurkkaa ja laitettiin uretaanit yhden illan aikana. Levytykset ja tasoituksen siihen päälle. Ei siis iha n kamala homma, mutta hivenen hikinen kyllä. Kiitos vielä vastaavallemme joka meillä homman kävi hoitamassa kuntoon.
VastaaPoista